Anni, kolmikymppinen akateeminen pätkätyöläinen, kokee silloin tällöin itsensä epävarmaksi ja yksinäiseksi.Annin miehellä on menestyvä yritys ja parin talous on vakaalla tolalla, mutta Anni näkee elämästään puuttuvan jotain. Kun menevä sinkkuystävä Ninni kannustaa Annia perustamaan blogin, Annille avautuu aivan uusi ja ihana käsitöiden maailma. Tuoko neuleblogi Annin elämään toivottua muutosta ja mihin kaikkeen "sen oman jutun" löytäminen johtaakaan?
No, minut kirja johti takaisin blogimaailmaan 🥰 kirja on julkaistu vuonna 2011, joten siinä puhutaan Revontulihuivista, verkkoponchoista ym. tutuista asioista. Kirjasta tuli hyvinkin kodikas olo! Kun olin kesän mittaan välillä pyöritellyt blogimaailmaan palaamista mielessäni- jopa hommannut bluetooth-näppäimistön puhelimen pariksi- niin tämä kirja antoi sen viimeisen sysäyksen paluuseen Pesän reunalle ja tänne Riippumattoon.
Kirja on selkeästi Annin kasvutarina itsensä ja oman juttunsa löytämisestä. Kirja on luokiteltu Romantiikka luokituksen alle kirjastossa, mutta mikään "ja niin he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti"- tarina kirja ei ole. Loppu jää ikäänkuin auki ja lukija voi itse mielesään miettiä kuinka päähenkilölle käy. Tämän syksyn aikana kirjaan on tulossa jatko-osa, joten ehkä siinä selviää mitä Annille on tapahtunut edellisen kirjan loputtua.
Kirja oli kuin Revontulihuivi. Lämmin ja sopivan kevyt seuralainen. Ei kuitenkaan liian kevyt eikä missään nimessä siirappinen, joten viihdyin kyllä kirjan parissa. Se mitä jäin kaipaamaan, oli kirjan lopusta sivu, jossa olisi ollut nettiosoitteita kirjassa mainittuihin ohjeisiin ja lankakauppoihin sekä Ravelryyn.
Olipa mukava lukea millaisesta kirjasta on kysymys; kirja nimittäin on, kuten jatko-osansakin, Lukemattomien kirjojen listalla.
VastaaPoistaSiellä on vain 224 nimettyä kirjaa + Eija Piekkari ja Timo Sandberg, joiden kirjat pitäisi lukea, kun nyt olen pikkuhiljaa oppinut lukemaan dekkareitakin 😉
Timo Sandbergin Mustamäki-sarjaa olen lukenut ja siitä tykännytkin. Sarjan ensimmäisen osan tätini antoi isälle lahjaksi. Tätini kun asuu Lahdessa. Isä ei sitä enää siinä vaiheessa jaksanut lukea, mutta minä luin ja sarjasta innostuin.
PoistaMulla on Sandbergin Pöllön huuto kirjahyllyssä, ollut vuosia, mutta en ole vieläkään saanut sitä luettua (noloa). Aion sen kyllä lukea, kuten muutkin Sandbergit ja Piekkaritkin, joiden tapahtumat ovat tutuilla seuduilla, osa jopa ihan entisillä kotikulmilla.
PoistaMua huvitti kun isä Sandbergin siskoltaan sai 😃 täti kovasti tohkeissaan julisti kirjan kertovan kotikaupunkinsa historiasta. Täti on aikoinaan naitu kaupungin kermaan ja viettänyt vuosikymmenet hienostorouvan elämää- Sandbergin kirjat kertovat hieman toisen puolen Lahden historiasta...
PoistaKotikaupunki on aina kotikaupunki 😉 Jos oikein muistan, joku Sandberginkin kirjoista sijoittuu ihan sinne meidän entisille kotikulmille.
PoistaPöllön huuto ja muut sen sarjan kirjat sijoittuvat Järvenpäähän, luin netistä.