Martta ja Maria Jonannes Alaranta

 

Sodan jälkeisessä Suomessa moni asia on rikki. Sodasta palanneet miehet ovat monin tavoin traumatisoituneita, eikä kotirintamallakaan elämä sodan aikana helppoa ole ollut.

Kirjan avainhenkilöitä ovat Kannaksen torjuntataistelujen aiheuttamaa traumaa kantava Juho, naapuritilan sotaleski Martta ja etelästä kyläkoulun opettajaksi tuleva Maria.

Kirja on tietokirjoja aiemmin kirjoittaneen pappina työskentelevän teologian tohtori Johannes Alarannan ensimmäinen kaunokirjallinen teos.

Viime kesänä oli setäni kanssa puhetta ortodoksi-pappi Metropoliitta Panteleimonin kirjoittamista dekkareista. Samassa yhteydessä setäni mainitsi myös heidän pappinsa kirjoittaneen  romaanin. Enpä ollut Perniön kirjoittavasta papista kuullutkaan, mutta toki kiinnostuin asiasta. Kirja kuitenkin unohtui mielestä heti lomalaisten lähdettyä. Marraskuussa puhelin sitten soi. Setämies, joka soitti vahingossa etsiessään kännykästä minun numeroa kirjatilausta varten. "Kun kesällä oli siitä kirjasta puhetta, niin jos minä sen joululahjaksi ostan." 

Ensimmäinen ajatus kirjasta oli, että kirkonmiehen kirjoittamaksi kirjaksi kielenkäyttö on aika ronskia 😃 Kirjan ensimmäinen kertojaääni on Juho. Sodan henkisesti vaurioittama mies,joka tuntee syvää katkeruutta vähän kaikkea kohtaan. Olo helpottuu vain raa'alla työllä. Kun rehkii itsensä metsätöissä päivän aikana ihan naatiksi, saa ehkä hetken rauhan.

Hyvin Alaranta on osannut henkilöidensä nahkoihin hypätä.  Tavoittaa Juhon katkeruuden ja herravihan, Marian hieman naiivin ja aavistuksen alaspäin katsovan idealismin ja Martan lannistuneen olemuksen. Jokaisen kertojaääni on omanlaisensa ja se Juhon kiroilukin vähenee kirjan edetessä. Johtuneeko kirjailijan teologitaustasta, mutta suurella ymmärryksellä hän henkilöihinsä suhtautuu. Niinpä realistisuudestaan huolimatta kirja ei ole synkkä ja kirjan viimeinen luku on tavattoman kaunis❣️

Sota-ajasta olen lukenut useammankin romaanin, mutta kovin montaa en muista lukeneeni Suomen jälleenrakennuksen vuosista. Martta ja Maria alkaa 40-luvun lopulta, jolloin ihmiset vielä keräilivät elämäänsä kasaan ja totuttelivat uuteen arkeen. Miten tästä eteenpäin, kun sota muutti niin monta asiaa? 

Hyvän kirjan setä veljentytölleen osti! Kirja ei suurensuuri ole; vain 188 sivua. Nopeasti luettava siis. Silti kirja ainakin itsellä laajensi ymmärrystä siitä miten rikki ihmiset tuolloin olivatkaan. 

Joulu suolaisten tuulten saarella Jenny Colgan

 

Skotlantilaisella Muren saarella talvi on myrskyjen aikaa- monessakin mielessä. Kotisaarelle takaisin muuttanut Flora huomaa odottavansa lasta. Mutta miten kertoa uutinen miesystävälle, jolle perhe on kirosana lapsuuden kaltoinkohtelun ja hylkäämiskokemusten takia. 

Saaren toisessa päässä Floran veljen vakavasti sairas aviomies Colton tekee kuolemaa. Yllättäen paikalle pölähtää Coltonin sairaudesta tietämätön velipoika. Onko hän vain veljensä miljoonien perässä? Pystyykö homoseksuaalisuuden tuomitseva suku lähentymään Coltonin kanssa ennen tämän kuolemaa?

Myös tämä on joululahjakirja 🎁 yksi niistä neljästä kirjasta, jotka Maajussilta sain. Tosin sain itse valita lahjakirjat. Lukumakuni on niin laaja ja luettuja kirjoja jo niin paljon, että lahjakirjan hankkiminen sokkona olisi hyvin vaikeaa. Varsinkin Maajussille, joka ei itse lue.

Olen lukenut kaikki suomennetut Jenny Colganin romaanit. Tykännyt kaikista, mutta minulle tämä Koti pikkusaarella-sarja on kaikista mieluisin. Sarjan henkilöt ovat moniulotteisempia kuin muissa Colganin romaanisarjoissa. Toki mukana ovat Colganin "maneerit" päähenkilön elämänmuutos ja muutto maalaismaisemiin, päähenkilön paras ystävä, jolla on omat ihmissuhdeongelmansa ja lähipiiriin kuuluva ökyrikas amerikkalainen.

Minä olen aina ollut siipirikkojen puolella- olihan jo lapsuuteni lempinukella vaikea alkoholiongelma. Tässä Colganin sarjassa useampikin kirjan henkilö on tavalla tai toisella rikki. Se tekee henkilöistä samaistuttavampia ja itselleni läheisiä. 

Yksi Jenny Colganin kirjojen tavaramerkki on kirjan lopun reseptisivut. Niin myös tässäkin. Tosin joissakin ohjeissa on suomalaiselle eksoottisia raaka-aineita; esimerkiksi ihraa. Beatch Streetin pieni leipomo-sarjan kirjoista olen joitakin ohjeita kokeillut ja tämän kirjan resepteistä kokeiluun jossain vaiheessa lähtee Lanarkin siniset skonssit 😋