Kaisa Viitala Klaanin kutsu

 

Agnes on parikymppinen arvostetun lontoolaisperheen tytär 1700luvun englannissa- älykäs, sievä, mutta synnynnäisen liikuntavammansa takia sidottu toisten avun varaan. Kun vanhemmat lähtevät isän työn takia Amerikkaan, lähetetään Angnes Edinburghiin isän veljen holhoukseen. Olisihan matka Uuteen maailmaan liian raskas pitkän laivamatkan takia.

Elämä Skotlannissa ei ole läheskään niin vapaata, mihin Agnes on tottunut. Sukulaiset eivät ensi alkuun ymmärrä miten rajoittunut Agnesin liikuntakyky on ja rampa sukulainen koetaan häpeälliseksi asiaksi. Sehän voi luoda mielikuvan suvun heikkoudesta ja heikentää heidän oman tyttärensä arvoa avioliittomarkkinoilla!

Edinburghissa, ainakin sedän tuttavapiirissä, raha ratkaisee. Hyvien kauppasuhteiden takia perhe on valmis uhraamaan Agnesin. Todellisuudessa mitään ei tapahdu, mutta sedälleen vihastunut Agnes ei oikaise sukulaisten kuvitelmia vaan antaa näiden olla uskossa, että Agnes on "häpäisty". 

Tämä pieni valhe kuitenkin paisuu kuin lumipallo ja sen seurauksena Agnes päätyy pitkälle ja vaivalloiselle matkalle kohti Ylämaan nummia ja MacTorrianin suvun linnaa.

Jos kaupungissa raha määritteli ihmisen arvon, pohjoisessa sen määrittelee Klaani. Klaanin kunnia ja sen jatkuminen voimakkaana. Jakobiittikapinan vuodet ovat vielä lähellä ja tämä luo oman varjonsa valtapeliin, joka linnassa ja sen lähiympäristössä on käynnissä. Kaikki eivät katso hyvällä klaanipäällikön mukanaan tuomaa raajarikkoa englantilaista, vaikka hän kuinka olisikin päällikön sisaren ystävä. Varsinkin kun linnassa Agnesin sedän nimi ja sukutausta ovat pahin kirosana mitä olla voi. Tosipaikan tullessa Agnes osoittautuu urhoolliseksi ja on valmis tekemään kaikkensa linnan asukkaiden pelastamiseksi.  Ja vaikka äiti miten olisi Agnesia varoitellut haihattelusta koko tämän nuoruusvuosien, on Agnesin tunnustettava ettei hänenkään sydämensä jäätä ole. 

Kaisa Viitala on aiemmin kirjoittanut tyttönimellään Ikola mm. Hullu luokka sarjan sekä Kerällä-sarjan (Oikein, nurin sekä Kaksi oikein yhteen). Klaanin vieraana aloittaa uuden Nummien kutsu- kirjasarjan. Toisen osan pitäisi ilmestyä ensi keväänä.

Viitala sairastaa synnynnäistä luustosairautta, joten Agnesin haasteiden ja kipujen kuvaamiseen hänellä on omakohtaista kokemusta. Jalkojensa takia Agnes onkin raikkaan erilainen sankaritar! Hän ei ehkä pysty kaikkeen mihin terveet, mutta ei todellakaan ole ihmisten säälittelemä ramparaukka. 

Viitala on koulutukseltaan historioitsija, joten kirjan miljöö on aidon tuntuinen. Tämä hieman etukäteen arvelutti. Miten suomalainen kirjailija pystyy kirjoittamaan uskottavasti 1700-luvun Skotlannista? Epäilykset osoittautuivat kyllä turhiksi hyvin nopeasti ja kirja tempaisi mukaansa niin, että se piti lukea melkeinpä yhtä kyytiä!

Kirjaa on markkinoitu kovasti Diane Gabaldonin Outlander-sarjan faneille. Yhtäläisyyksiä kyllä on ; jakobiittikapina, 1700-luvun Skotlanti ja Klaanien valtasuhteet. Klaanin vieraana onnistuu kyllä yhtäläisyyksistä huolimatta hurmaamaan aivan omana itsenään! Päähenkilöissä on sopivasti särmää ja hiven kirpakkaa huumoriakin, niin ettei kirja sorru liian heppoiseksi. Rakkauttakin on ilmassa sopivassa määrin, ei liikaa eikä liian siirappisessa muodossa. Jään malttamattomana odottamaan toista osaa!

Kaarneen varjo Milla Keränen

 

Herran vuonna 1761 medisiinari Thomas Hope herää kuukausien jälkeen lääkehorteesta sekavana ja muistinsa menettäneenä. Hänen ystävänsä ja asuinkumppaninsa turkulaisen Kaarneen talon isäntä Alexander Keith, on kadonnut, mutta kukaan ei suostu Thomasille kertomaan mitä on tapahtunut. Naapurit kuiskivat paholaisesta ja talossa pidetyistä mystisistä täysikuun tapaamisista.

Yksi tapaamisissa käynyt on isänsä mukana kulkenut professorin tytär Elisabeth Augustin. Isänsä häpeällisenä pidetyn kuoleman jälkeen Elisabeth on menettänyt kaiken ja joutunut sukulaismiehen holhouksen alaiseksi. Itsenäisyyteen tottuneelle naiselle tämä on nöyryyttävää ja Elisabeth on valmis tekemään kaikkensa tilanteen helpottamiseksi. 

Autioitunut Kaarneen talo vetää puoleensa niin Thomasia kuin syvästi Alexanderia vihaavaa Elisabethiakin. Alexanderin katoaminen ei kuitenkaan ole ainoa salaisuus mitä lahoava talo kätkee sisäänsä.

Historiaa, mystiikkaa ja lääkeyrttejä. Kirjassa oli siis paljon minua kiinnostavia elementtejä. Kiinnostava kirja olikin. Kirjan päähenkilö Thomas ei voi sairastumisensa jälkeen luottaa täysin muistikuviinsa. Mikä on totta ja mikä laudatumin aiheuttamaa houreunta? Kaikki sanovat Alexanderin kuolleen, mutta Thomas ei ole varma. Niinpä Thomas ajautuu yhä syvemmälle pakkomielteeseensä Alexanderin löytämisestä. Se vie hänet myös matkalle  Kuopioon, mikä tuohon aikaan on ollut hyvin lähellä valtakunnan rajaa. Rajan läheisyys tuokin kirjaan juonenkäänteen, joka johtaa Thomasin lähes hengenvaaraan hänen luottaessaan väärään ihmiseen.

Kirjassa leikitellään paljon paholaisen ja muiden todellisuuden rajalla olevien hahmojen kanssa. Tämä tekee kirjaan tietyn "savuisuuden" tunteen. Toden ja mielipuolisuuden raja on hyvin häilyvä.

Kirja oli parempi kuin edellinen Milla Keräsen kirja. Tässäkin oli kaksi kertojaa, Thomas ja Elisabet, jotka vievät tarinaa eteenpäin. 

Useasti historialliset romaanit saavat minut tarkistelemaan mikä on totta ja mikä ei. Niin tälläkin kertaa. Oli pakko googlettaa Kuopion rytyjoulu. Kuopiossa tosiaankin on ollut 1700-luvulla kymmeniä kuolinuhreja vaatinut paniikkitilanne joulukirkossa, kun joku kirkkokansasta on ollut näkevinään savua. Tulipaloa ei kuitenkaan ollut, mutta syntyneessä paniikissa ihmisiä on tallautunut kuoliaaksi ja mm.pudonnut lehteriltä alas kohtalokkain seurauksin.

Mikko Kamula Iso härkä

Vuosi sitten sain (toiveesta) serkultani Mikko Kamulan esikoisteoksen Ikimetsien sydänmailla. Täytyy tunnustaa että en malttanut odottaa kirjaa niitä paria päivää mitä kirjan saamisen ja syntymäpäivänäni väliin jäi =) kirja tuli ahmittua parissa päivässä ja jäin odottamaan jatkoa.

Muutama  viikko sitten kirja palautui mieleeni uusien lahjakirjojen saapuessa luokseni. Milloinkahan se saisi jatkoa? Tiesin Kamulan kirjoittaneen esikoistaan useamman vuoden, mutta taustatyöhän on jo osittain valmiina. Ehkäpä... ja niinhän nettikirjakaupan sivuilla seikkailu tuotti kuin tuottikin tulosta! Jatkoa kirjasarjaan oli ilmestymässä viikolla 13 ❤ sehän on pääsiäisviikko!   Eli jos kirjan ennakkotilaa, niin se saapuu luokseni juuri pyhiksi!!! Ihanaa!

Torstaina se sitten oli hyppysissäni ❤

Kirja jatkaa edellisestä kirjasta tutun Rautaparran perheen tarinaa 1480-luvun etelä-Savossa. Kirjan tarina etenee perheen lasten Tenhon  (noin10-12v), Varpun  ("rippikouluiässä") ja Heiskan (16-18v) silmin katsottuna. 

Vaikka Suomi tuohon aikaan jo virallisesti olikin kristitty maa, uskoivat ihmiset varsinkin syrjäseuduilla edelleen niihin samoihin luonnonjumaliin ja myyttisiin hahmoihin mihin oli uskottu aikojen alusta saakka. Kirjaan onkin kirjoitettu mukaan niin maahisia, riihen ja kodin haltioita kuin Aliseen maailmaan menneitä kuolleita läheisiä. Kirja siis flirttailee fantasiakirjallisuuden suuntaan niinkuin edeltäjänsäkin, mutta ainakaan minua se ei haittaa. Päinvastoin! 

Olen aina ollut kiinnostunut historiasta niinkuin myös kansanperinteestä, joten Kamulan kirjasarja on varsinainen herkkupala ❤ hieman jouduin himojani hillitsemään, että sain kirjan 603 sivua riittämään koko pääsiäiseksi =) eilen se sitten loppui ja loppuikin tavalla joka saa odottamaan malttamattomana seuraavaa osaa! Niin tiiviisti pääsiäistäni savolaisessa savupirtissä vietin, että hetken oli ihan pöllämystynyt ja tyhjä olo kirjan kansien painuttua kiinni. Naureskelinkin joku päivä Maajussille pyhinä vaivanneen päänsäryn johtuvan savupirtissä leijailevasta häkäkaasusta =)

Ja kirjan nimessäkin mainittu Iso härkä- se ei olekaan ihan mikä tahansa hyvin syönyt mullikka vaan myös Kalevalasta tuttu myyttinen jättiläinen.