Ensin suuntasin askeleeni vieraskammariin. Kirjahyllyssä piti olla joskus kylätapahtuman arpajaisista voittamani "hömppäromaani". Niin, piti olla, mutta eihän sitä tietenkään löytynyt, kun olisin sitä tarvinnut.
Mutta lukemattomia kirjoja oli toki muitakin. Esimerkiksi toissa kesänä isäni sisareltaan saamansa Veikko Huoviset. Tätini toi kirjoja ja äänikirjoja veljelleen pitkien sairaspäivien kuluttamiseksi. Isän kunto oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa niin heikko, että kirjat jäivät lukematta. Nyt otin yhden niistä käteeni.
Luonnonkierto on pakinoiden ja kertomusten kokoelma, joka perustuu Veikko Huovisen jäämistöstä löytyneisiin papereihin. Kirjoissa niitä ei ole aiemmin julkaistu, mutta Huovinen on kirjoittanut ne erilaisiin lehtiin tms. Tarinoiden kirjoitusaika on 50-90lukujen välillä. Kirjan viimeinen pakina on muistokirjoitus Suomen markalle.
Suurimmalta osalta kirja oli tuttua Huovista =) hersyvää kieltä, kainuulaista elämänmenoa ja erämaa-luonnon kuvaamista. Mukana oli myös 60-70-lukujen yhteiskunnan rakennemuutoksen ja kaupungistumisen salaviisasta kritisointia. Pari kirjoitelmista tuntui "sormiharjoituksilta" ja jokunen tarina tuntui jäävän ikään kuin kesken. Ehkä pakina on yritetty saada mahtumaan tietyn mittaiseksi ja siksi tulee tunne, että tarina vedetään vauhdilla alas juuri sen saatua kunnolla ilmaa siipiensä alle.
Kieltämättä nautin kirjan tarinoista ja Huovisen tavasta kirjoittaa! Olen aina pitänyt hänen kirjoistaan ja niihin perustuvista tv-sarjoista. Ehkä kainuulainen ja savolainen mielenmaisema ovat niin lähellä toisiaan, että tulee kotoisa olo =)
Mun sielunmaisema lienee sitten osittain kainuulainen kun Huovinen istuu mun sydänmeen tosi hyvin. En muista huonoa lukeneeni ja varsinkin diktaattorikirjat lujaa=) Adolffi ja josephi päättivät antaa euroopalle opetuksen;D Huovisen tulkinta syistä ja eurauksista on hulvattomalla tavalla todenmtuntuinen. Luonto on todellakin läsnä, sielu metsissä vaeltaa kun kirjaa lukee.
VastaaPoistaOletko tämän lukenut?
PoistaAM:n kanssa puhuttiin tänään kirjastoista ja kirjoista. Meidän kaupungissa on pääkirjasto ja useita ns. sivukirjastoja, joskus varmaan ollut lähes joka kaupunginosassa omansa. Ajoimme tänään yhden sellaisen ohi ja sanoin, että haluaisin joskus käydä siellä. En osannut oikein selittää miksi, "no samalla tavallahan siellä on kirjoja hyllyssä kuin meidänkin kirjastossa" :)
VastaaPoistaNo joo-o, mutta millainen se muuten on...Kun meidän kirjastossa on sitä ja tätä ja tota, miten vastaavanlaiset tapahtumat ja toiminnot on muissa kirjastoissa - ei, en osannut tehdä itseäni ihan ymmärretyksi.
No tämä näin taustaksi... Keskustelumme jatkui sillä, että jos meillä olisi PALJON rahaa ja voisimme perustaa vaikkapa baarin tms. jonnekin syrjäseudulle - paikan jossa ihmiset voisivat kokoontua ja tavata toisiaan, AM haluaisi perustaa sinne OMAN KIRJASTON.
Pienen kirjaston. Sellaisen jossa olisi esim. 10 sellaista kirjaa, jotka ovat pysyviä ja 40-50 kirjaa, jotka vaihtuisivat vaikkapa vuosittain.
Kuulosti ihan meiltä. (Mietin vain, että missä välissä me ajetaan sitä kauppa-autoa, mutta ehkä se on vain järjestelykysymys..)
Veikko Huovinen olisi varmastikin yksi niistä kirjailijoista, jonka kirjoista joku kuuluisi niiden 10 pysyvän kirjan joukkoon.
Itse olen joskus vuosia sitten lukenut Hamsterin ja tässä ei-niin-kauan-aikaa sitten katsottiin Lampaansyöjät.
Tässä kohtaa taas suututtaa se, kun ei muista - toisaalta, onpahan paljon "uutta" luettavaa, kun voi lukea uudelleen jo lukemansa kirjat...
Hamsteri kuuluu minun syksyihini ❤ melkein joka syksy sen luen. Siinäpä kirja, joka osuu johonkin hyvin sopivaan paikkaan sielussani!
Poistahttps://www.klubbensport.fi/lilalu/li2074/kylpyankka-darth-vader-hauskat-kylpyankat-kylpyhetkiin
VastaaPoistaTässä sulle, vähän erillainen, mutta musta valtias-kylpyankka kuitenkin;DD